Taloyhtiön energiankulutusta voidaan pienentää lämmityskaudella merkittävästi kolmella tavalla: säätämällä lämmitysjärjestelmä oikein, tekemällä pienet käytännön toimet ennen kauden alkua ja tunnistamalla suurimmat lämpöhäviöiden lähteet. Nämä toimet eivät välttämättä vaadi suuria investointeja, ja parhaat tulokset saavutetaan, kun toimenpiteet suunnitellaan järjestelmällisesti. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, joihin jokaisen taloyhtiön hallituksen kannattaa osata vastata.
Mitkä tekijät kasvattavat taloyhtiön lämmityskustannuksia eniten?
Taloyhtiön lämmityskustannuksia kasvattavat eniten ilmanvaihdon kautta häviävä lämpö, rakennuksen vaipan lämpöhäviöt sekä käyttöveden lämmittäminen. Kerrostalossa ilmanvaihto voi yksinään vastata jopa neljännestä tai kolmannesta koko rakennuksen lämmönkulutuksesta, erityisesti silloin, kun järjestelmässä ei ole lämmöntalteenottoa.
Lämmitys on selvästi suurin yksittäinen kuluerä taloyhtiöissä. Kiinteistöliitto arvioi, että käyttöveden lämmittäminen vie tyypillisesti noin 20–30 % ostetusta lämmitysenergiasta, ja tilojen lämmityksessä häviöt syntyvät sekä rakenteiden että ilmanvaihdon kautta. Kerrostalossa ulkoseinät ja ikkunat ovat merkittäviä häviölähteitä, rivitaloissa myös yläpohja vuotaa lämpöä.
Kustannuksia kasvattaa myös se, jos lämmitysjärjestelmän ylläpito on laiminlyöty. Vanhentuneet säätöarvot, kuluneet patteriventtiilit ja puutteellinen kulutusseuranta voivat kaikki lisätä taloyhtiön energiankulutusta huomaamatta. Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailun mukaan kaukolämmön kustannukset ovat nousseet viime vuosina, mikä tekee kulutuksen hallinnasta entistä tärkeämpää.
Miten lämmitysjärjestelmän säätö vaikuttaa energiankulutukseen?
Lämmitysjärjestelmän oikealla säädöllä voidaan vähentää taloyhtiön lämmitysenergian kulutusta selvästi ilman laitehankintoja tai suuria remontteja. Kyse on siitä, että lämpö jaetaan tasaisesti kaikkiin asuntoihin eikä osa asunnoista ylikuumene toisten pysyessä viileinä.
Yleisin ongelma on epätasapainoinen patteriverkoston säätö. Kun verkosto ei ole tasapainossa, osa asunnoista saa liikaa lämpöä ja osa liian vähän. Asukkaat, joiden asunnossa on liian kuuma, avaavat ikkunan, jolloin lämpö karkaa ulos. Tämä on suoraa energiahäviötä, joka maksaa taloyhtiölle joka kuukausi.
Perussäätö tasapainottaa verkoston
Lämmitysverkoston perussäätö on toimenpide, jossa patteriverkoston virtaamat tasapainotetaan siten, että jokainen patteri saa juuri sen verran lämpöä kuin rakennuksen lämpöhäviölaskelmat edellyttävät. Se on yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa energiatehokkuutta taloyhtiössä ilman suuria investointeja, ja hyvin toteutettu perussäätö maksaa itsensä usein takaisin muutaman lämmityskauden aikana.
Säätökäyrä ja käyttöveden lämpötila
Lämmityksen säätökäyrä määrää, kuinka lämmintä vettä verkostoon johdetaan eri ulkolämpötiloissa. Oikea asetus pitää sisälämpötilan tasaisena ja vähentää ylilämmitystä. Käyttöveden lämpötila vaikuttaa energiankulutukseen suoraan: mitä korkeammaksi vesivaraajan lämpötila säädetään, sitä enemmän energiaa kuluu ja sitä suuremmat ovat putkiston lämpöhäviöt. Motivan ohjeistuksen mukaan jo yhden asteen pudotus huonelämpötilassa säästää lämmitysenergiaa noin 5 %.
Mitä käytännön toimia taloyhtiö voi tehdä heti lämmityskauden alkaessa?
Lämmityskauden alussa taloyhtiön kannattaa tarkistaa talotekniikan säädöt, kiinnittää huomiota yhteistilojen lämpötiloihin ja varmistaa, ettei rakenteissa ole ilmavuotoja. Nämä toimet ovat nopeita, edullisia ja voivat tuottaa välittömiä säästöjä lämmityskaudella.
Käytännön toimet kannattaa aloittaa, kun ulkolämpötila laskee pysyvästi alle kymmenen asteen, yleensä syyskuun lopulla tai lokakuun alussa. Liian aikainen lämmityskauden aloitus tuhlaa energiaa, mutta liian myöhäinen kylmentää rakenteita ja vaatii enemmän energiaa niiden lämmittämiseen.
Tärkeimmät käytännön toimet lämmityskauden alkaessa ovat:
- Talotekniikan säätöjen tarkistus: Patteriventtiilit voivat jumiutua kesän aikana. Tarkista, lämpenevätkö patterit ja niihin menevät vesiputket normaalisti.
- Ilmanvaihdon säätö: LTO-järjestelmän toiminta tulee tarkistaa ja tuloilman lämpötila säätää oikeaksi, noin 16–17 celsiusasteeseen. Painovoimaisen ilmanvaihdon tuloilmaventtiilit asetetaan talviasentoon.
- Yhteistilojen lämpötilat: Rappukäytäviin riittää selvästi alhaisempi lämpötila kuin asuinhuoneisiin. Helsingin kaupungin energiaremonttiohjeen mukaan rappukäytäviin riittää 17 °C, varastoihin 12 °C ja autohalleihin 5 °C.
- Ilmavuotojen tarkistus: Rappukäytävien, varastojen ja parvekkeiden ovien ja ikkunoiden tiivisteet kannattaa tarkistaa. Ilmavuodot voivat hukata merkittävän osan taloyhtiön lämmöstä.
- Saunavuorojen järjestäminen: Kiukaan lämmitys kuluttaa eniten energiaa. Peräkkäiset saunavuorot ovat energiatehokkaampia kuin useana eri päivänä järjestetyt lyhyet vuorot.
- Kulutusseuranta: Lämmityksen, veden ja sähkönkulutuksen säännöllinen seuranta paljastaa vuodot ja poikkeamat ajoissa.
Kannattaako taloyhtiön teettää energiakatselmus ennen remontteja?
Kyllä, energiakatselmus kannattaa ehdottomasti teettää ennen merkittäviä korjaushankkeita. Se paljastaa, mistä taloyhtiön energiankulutus todella koostuu ja mihin toimenpiteisiin investoiminen tuottaa parhaan hyödyn. Ilman tätä tietoa remonttipäätökset voivat perustua oletuksiin eikä todelliseen säästöpotentiaaliin.
Energiakatselmus on erityisen hyödyllinen ennen linjasaneerausta, julkisivuremonttia tai lämmitysjärjestelmän uusimista, koska näissä hankkeissa on usein mahdollista yhdistää useita energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä samaan kokonaisuuteen. Katselmus tuottaa konkreettisen raportin, jossa toimenpiteet on priorisoitu takaisinmaksuaikoineen, mikä helpottaa hallituksen ja isännöitsijän päätöksentekoa huomattavasti.
Energiakatselmuksella voi olla myös vaikutusta rahoituksen saamiseen. Valtio on varannut vuosille 2026–2027 yhteensä 110 miljoonaa euroa taloyhtiöiden energiaremontteihin, ja VARKE:n hallinnoimaan tukeen hakeminen edellyttää käytännössä, että hankesuunnittelu ja energiaselvitys on tehty ennen hakemuksen jättämistä. Katselmus on siis usein myös edellytys avustuksen saamiselle.
Erityisen hyvä ajankohta energiakatselmukselle on ennen pitkän tähtäimen suunnitelman päivittämistä. Kun energiatehokkuustoimenpiteet on sisällytetty PTS:ään, ne voidaan toteuttaa hallitusti osana taloyhtiön normaalia kunnossapitosuunnittelua. Energiakatselmus sopii erityisesti yli 20 vuotta vanhoille rakennuksille, joiden tekniset järjestelmät alkavat lähestyä elinkaarensa loppua.
Me LVIS-insinööritoimisto Karlsson, Karves & Colla olemme toteuttaneet energiakatselmuksia neljän vuosikymmenen kokemuksella. Katselmuksemme sisältää perusteellisen nykytila-analyysin, räätälöidyt toimenpide-ehdotukset ja tarkat takaisinmaksulaskelmat. Jos taloyhtiösi suunnittelee remonttia tai energiankulutus on kasvanut selittämättömästi, energiakatselmuspalvelumme on luonteva lähtökohta.
Haluatko selvittää, mistä taloyhtiösi energiankulutus todella koostuu? Ota meihin yhteyttä ja sovitaan maksuton alkukeskustelu. Autamme taloyhtiötäsi löytämään parhaat säästömahdollisuudet ennen seuraavaa lämmityskautta.