Milloin putkiremontti on tarpeen?
Kiinteistön putkiston uudistaminen tulee ajankohtaiseksi tyypillisesti, kun rakennus saavuttaa tietyn iän tai kun havaitaan selkeitä merkkejä järjestelmän kulumisesta. Kerrostaloissa linjasaneeraus on yleensä edessä 40-60 vuoden iässä, riippuen käytetyistä materiaaleista ja asennustavoista. Vanhemmissa taloissa, joissa on käytetty galvanoituja teräsputkia, tämä raja voi tulla vastaan jo 30-40 vuoden jälkeen. Uudemmissa rakennuksissa, joissa on käytetty muovi- tai kupariputkia, käyttöikä voi olla jopa 50-60 vuotta. Ennakoiva kuntokartoitus on viisasta teettää, kun kiinteistö lähestyy putkistonsa tyypillistä elinkaaren loppuvaihetta.
Mitkä ovat putkiremontin tarpeen merkit?
Selkeimmät varoitusmerkit putkiston uusimistarpeesta ovat toistuvat vuodot, jotka kertovat putkiston heikkenemisestä. Myös usein toistuvat tukokset viemäreissä tai hanoista tulevan veden värjäytyminen ruskeaksi tai kellertäväksi ovat hälyttäviä signaaleja. Kosteusvauriot seinissä, lattiassa tai katossa, varsinkin kylpyhuoneiden ja keittiöiden läheisyydessä, viittaavat usein piileviin putkivuotoihin.
Vähemmän ilmeisiä merkkejä ovat vedenkulutuksen selittämätön kasvu, veden paineen muutokset tai epätasaisuudet, sekä viemärin epätavalliset hajut. Kiinteistön omistajan kannattaa myös seurata veden laatua – metallinmaku juomavedessä voi kertoa putkiston korroosiosta. Lisäksi jos kiinteistössä on tehty muita peruskorjauksia mutta putkistoa ei ole uusittu, saattaa putkiremontti olla ajankohtainen lähitulevaisuudessa.
Kuinka vanha putkiremontti on liian vanha?
Eri aikakausien putkimateriaaleilla on omat tyypilliset käyttöikänsä. Suomessa 1950-60-luvuilla asennetut galvanoidut teräsputket kestävät yleensä 30-40 vuotta. 1970-80-lukujen kupariputkistojen elinkaari on noin 40-50 vuotta, kun taas nykyaikaiset muoviputket voivat kestää 50-60 vuotta. Putkimateriaalien kestävyyteen vaikuttavat merkittävästi myös ympäristötekijät, kuten veden laatu, paineolosuhteet ja asennustapa.
Jos kiinteistössä on jo aiemmin tehty putkiremontti, sen kuntoa voi arvioida tarkastelemalla käytettyjä materiaaleja ja menetelmiä. 1990-luvun alussa tehdyt putkiremontit alkavat olla jo elinkaarensa loppupuolella, erityisesti jos on käytetty heikkolaatuisia materiaaleja. Myös pinnoitusmenetelmillä tehdyt remontit eivät välttämättä tarjoa yhtä pitkää käyttöikää kuin täydellinen uusiminen.
Miten putkiremontin tarve selvitetään?
Putkiston kunnon selvittämiseen on olemassa useita menetelmiä. Kuntoarvio on peruskartoitus, jossa asiantuntija tekee silmämääräisen tarkastuksen ja arvioi putkiston kuntoa. Tarkempiin tutkimuksiin kuuluvat putkiston videokuvaus, jolla nähdään viemäreiden sisäpinnan kunto, sekä röntgenkuvaus, jolla voidaan tarkastella käyttövesiputkien seinämävahvuuksia.
Kosteusmittaukset ovat tärkeitä mahdollisten piilevien vuotojen havaitsemiseksi. Ammattilaisen apu on tarpeen viimeistään silloin, kun rakennus on saavuttamassa putkiston tyypillisen käyttöiän tai kun havaitaan toistuvia ongelmia. Kattava kuntotutkimusprosessi etenee yleensä kuntoarviosta tarkempiin tutkimuksiin ja lopulta toimenpidesuosituksiin, joiden pohjalta voidaan laatia hankesuunnitelma mahdollista putkiremonttia varten.
Voidaanko putkiremontti tehdä vaiheittain?
Putkiremontin voi toteuttaa usealla eri tavalla kiinteistön tarpeiden mukaan. Täydellinen linjasaneeraus on kattavin ratkaisu, jossa kaikki putket uusitaan, mutta myös osittaiset korjaukset ovat mahdollisia. Vaiheittaisessa toteutuksessa voidaan esimerkiksi uusia ensin käyttövesiputket ja myöhemmin viemärit, tai korjata vain kriittisimmät osat järjestelmästä.
Menetelmistä perinteinen putkiremontti tarkoittaa vanhojen putkien korvaamista kokonaan uusilla. Vaihtoehtoisina menetelminä ovat viemäreiden sukitus, jossa vanhan putken sisään asennetaan uusi sujuteputki, sekä pinnoitus, jossa vanhan putken sisäpinta käsitellään epoksimassoilla. Vaiheittaisen remontin etuna on kustannusten jakautuminen pidemmälle aikavälille, mutta haittapuolena on asumishaittojen toistuminen ja mahdollisesti korkeammat kokonaiskustannukset.
Paljonko putkiremontti maksaa ja miten siihen varaudutaan?
Putkiremontin kustannukset vaihtelevat merkittävästi kohteen ja valitun menetelmän mukaan. Suomessa perinteisen linjasaneerauksen hinta on tyypillisesti 600-1200 euroa neliömetriltä. Vaihtoehtoiset menetelmät kuten sukitus tai pinnoitus voivat olla 30-50% edullisempia, mutta eivät välttämättä sovellu kaikkiin kohteisiin.
Kustannuksiin vaikuttavat kiinteistön koko, ikä, kunto sekä remontin laajuus. Taloyhtiöissä rahoitus järjestetään tyypillisesti yhtiölainalla, mutta myös korjausavustuksia voi olla saatavilla. Viisas taloyhtiö varautuu tulevaan putkiremonttiin riittävän ajoissa keräämällä korjausrahastoa. Yksityisasunnon omistajan kannattaa selvittää taloyhtiön kunnossapitosuunnitelma ja alkaa säästää hyvissä ajoin ennen odotettavissa olevaa remonttia.
Putkiremontin asiantuntijan valinta – mistä tunnistaa luotettavan kumppanin?
Onnistunut putkiremontti edellyttää ammattitaitoista suunnittelua ja toteutusta. Luotettavan LVIS-insinööritoimiston tunnistaa kokemuksesta vastaavien projektien parissa, ajantasaisista referensseistä sekä asiakaspalautteista. Hyvä kumppani tarjoaa selkeät suunnitelmat ja kustannusarviot, sekä kommunikoi avoimesti projektin kaikissa vaiheissa.
Palveluntarjoajan pätevyyden arvioinnissa kannattaa tarkistaa yrityksen kokemus vuosina, henkilöstön koulutus ja pätevyydet sekä referenssiprojektien onnistuminen. Me LVIS-insinööritoimisto Karlsson, Karves & Co:ssa toteutamme linjasaneerausten suunnittelua neljän vuosikymmenen kokemuksella, yhdistäen perinteisen LVI-osaamisen uusimpaan teknologiaan. Putkiremontin kumppania valitessa on tärkeää valita toimija, joka pystyy ottamaan vastuun koko prosessista hankesuunnittelusta toteutukseen.