Rakennushankkeen onnistuminen nojaa vahvasti huolelliseen suunnitteluun, erityisesti teknisten järjestelmien osalta. Suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut määrittävät rakennuksen toimivuuden, energiatehokkuuden ja käyttökustannukset vuosikymmeniksi eteenpäin. Huolellinen valmistautuminen hankkeen alkuvaiheessa maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, kun vältytään kalliilta muutostöiltä ja varmistetaan rakennuksen tekniikan optimaalinen toiminta. Tarkastelemme tässä artikkelissa rakennuksen teknisten järjestelmien alkuvaiheen suunnittelun keskeisiä näkökohtia, jotka jokaisen rakennuttajan tulisi huomioida.
Mitä talotekniikan hankesuunnittelu tarkoittaa käytännössä?
Talotekniikan hankesuunnittelu on rakennusprojektin alkuvaiheen strateginen prosessi, jossa määritellään rakennuksen tekniset tavoitteet ja vaatimukset. Kyseessä on kriittinen vaihe, joka luo perustan kaikelle myöhemmälle suunnittelulle ja toteutukselle.
Käytännössä hankesuunnittelu kattaa lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja automaatiojärjestelmien perusratkaisujen määrittelyn. Tässä vaiheessa kartoitetaan tilaajan ja käyttäjien tarpeet, asetetaan tekniset tavoitteet ja luodaan alustava budjetti teknisille järjestelmille. Oleellista on myös määritellä järjestelmien laatutaso ja elinkaaritavoitteet.
Laadukkaassa hankesuunnittelussa otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus, tilojen erityisvaatimukset, tekniset reunaehdot sekä viranomaismääräykset. Tämä vaihe on ratkaiseva, sillä myöhemmissä vaiheissa perusratkaisujen muuttaminen on kallista ja usein jopa mahdotonta. Me LVIS-insinööritoimisto Karlsson, Karves & Co:ssa näemme hankesuunnittelun investointina, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti projektin edetessä.
Kuinka talotekniikan hankesuunnittelu vaikuttaa rakennuksen elinkaarikustannuksiin?
Huolellisella alkuvaiheen teknisellä suunnittelulla on merkittävä vaikutus sekä investointi- että käyttökustannuksiin. Tutkimusten mukaan noin 80% rakennuksen elinkaarikustannuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa.
Investointikustannukset voivat olla korkeammat, kun valitaan laadukkaampia ja energiatehokkaampia järjestelmiä, mutta käyttökustannuksissa saavutetaan merkittäviä säästöjä. Esimerkiksi lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 5-8 vuodessa energiasäästöjen muodossa.
Konkreettinen esimerkki elinkaarikustannusten optimoinnista on rakennuksen lämmitysjärjestelmän valinta. Maalämpöjärjestelmän investointikustannus voi olla 30-50% korkeampi kuin perinteisen kaukolämmön, mutta käyttökustannuksissa säästetään 50-70% vuositasolla. 20 vuoden elinkaarella maalämpöjärjestelmä tulee usein huomattavasti edullisemmaksi.
Teknisissä järjestelmissä korostuu myös huollettavuus ja komponenttien vaihdettavuus. Hyvin suunniteltu talotekniikka vähentää ylläpitokustannuksia ja pidentää järjestelmien teknistä käyttöikää.
Miten energiatehokkuusvaatimukset huomioidaan talotekniikan suunnittelussa?
Nykyiset energiatehokkuusmääräykset asettavat tiukat reunaehdot rakennusten teknisille järjestelmille. Vuoden 2020 jälkeen uudisrakennusten on täytettävä lähes nollaenergiarakennuksen vaatimukset, mikä edellyttää huolellista suunnittelua.
Suunnittelussa tulee huomioida rakennuksen E-luku, joka kuvaa rakennuksen laskennallista energiatehokkuutta. Tekniset järjestelmät tulee suunnitella siten, että ne tukevat tavoiteltua energiatehokkuusluokkaa. Keskeisiä ratkaisuja ovat lämmöntalteenotto, älykäs rakennusautomaatio ja energiatehokkaat laitevalinnat.
Uusiutuvan energian hyödyntäminen on nousemassa yhä tärkeämpään rooliin. Aurinkopaneelien, maalämpöpumppujen ja ilmalämpöpumppujen yhdistäminen älykkäisiin ohjausjärjestelmiin mahdollistaa merkittävät energiasäästöt. Myös hybridiratkaisut, joissa yhdistetään useita energianlähteitä, ovat yleistymässä.
Varmistamme suunnittelussa, että järjestelmät eivät vain täytä nykymääräyksiä vaan ovat joustavia myös tulevaisuuden vaatimusten näkökulmasta.
Mitkä ovat yleisimmät virheet talotekniikan hankesuunnittelussa?
Yleisimpänä sudenkuoppana hankesuunnittelussa on puutteellinen lähtötietojen kerääminen. Kun käyttäjien tarpeita ei kartoiteta riittävän tarkasti, päädytään usein joko ali- tai ylimitoitettuihin järjestelmiin.
Toinen merkittävä virhe on epärealistinen budjetointi. Jos talotekniikkaan varataan liian vähän resursseja, joudutaan tinkimään laadusta tai toiminnallisuudesta, mikä kostautuu myöhemmin käyttökustannuksina tai toimintahäiriöinä.
Väärin mitoitetut järjestelmät aiheuttavat ongelmia läpi rakennuksen elinkaaren. Ylimitoitetut järjestelmät ovat kalliita ja toimivat epäoptimaalisen energiatehottomasti, kun taas alimitoitetut järjestelmät eivät riitä vastaamaan todellisiin tarpeisiin.
Neljäs yleinen virhe on riittämätön varautuminen tulevaisuuden tarpeisiin. Talotekniikka tulisi suunnitella joustavaksi niin, että se mahdollistaa muutokset rakennuksen käyttötarkoituksessa tai teknisissä vaatimuksissa tulevaisuudessa.
Missä vaiheessa rakennusprojektia talotekniikan hankesuunnittelu tulisi aloittaa?
Talotekniikan hankesuunnittelu tulee käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ihanteellisesti jo ennen arkkitehtisuunnittelun aloittamista. Varhaisessa vaiheessa tehty talotekninen hankesuunnittelu vaikuttaa merkittävästi myös rakennuksen tilaratkaisuihin.
Optimaalinen ajankohta on heti, kun rakennuksen käyttötarkoitus ja tilaohjelma ovat alustavasti selvillä. Tällöin tekniset perusratkaisut voidaan lukita ennen lopullisen arkkitehtisuunnittelun käynnistymistä.
Taloteknisten ratkaisujen lukitseminen tulisi tapahtua seuraavassa järjestyksessä:
- Energiantuotanto- ja jakeluratkaisut (3-6 kk ennen rakentamisen aloitusta)
- Päälaitteiden tilavaraukset (2-4 kk ennen rakentamisen aloitusta)
- Lopulliset järjestelmävalinnat (1-2 kk ennen rakentamisen aloitusta)
Mitä aikaisemmin LVIS-suunnittelijat otetaan mukaan projektiin, sitä paremmin voidaan varmistaa, että tekniset ratkaisut tukevat rakennuksen toiminnallisia tavoitteita ja arkkitehtonista ilmettä.
Talotekniikan hankesuunnittelun avaintekijät onnistuneeseen lopputulokseen
Onnistuneen teknisen suunnittelun kulmakiviä on käyttäjätarpeiden perusteellinen kartoitus. On välttämätöntä ymmärtää, miten rakennusta tullaan käyttämään ja mitä erityisvaatimuksia käyttäjillä on.
Teknisten järjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen on kriittistä. Lämmitys-, ilmanvaihto-, vesi-, viemäri-, sähkö- ja automaatiojärjestelmien tulee toimia saumattomasti yhteen optimaalisen toiminnan varmistamiseksi.
Tulevaisuuden muutostarpeisiin varautuminen tarkoittaa joustavuutta ja laajennettavuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ylimääräisiä kaapelireittejä, liitäntävalmiuksia tai teknisiä tiloja, jotka mahdollistavat myöhemmät laajennukset.
Asiantuntevan LVIS-suunnittelijan valinta on kenties tärkein yksittäinen tekijä. Me LVIS-insinööritoimisto Karlsson, Karves & Co:ssa tarjoamme neljän vuosikymmenen kokemuksella kattavaa hankesuunnittelupalvelua, joka huomioi kaikki keskeiset näkökohdat linjasaneerauksista kokonaisiin uudisrakennushankkeisiin.
Käytännön toimenpiteinä suosittelemme aloittamaan hankesuunnittelun workshopilla, jossa määritellään tavoitteet ja reunaehdot. Tämän jälkeen edetään teknisten ratkaisuvaihtoehtojen kartoitukseen, alustaviin kustannuslaskelmiin ja lopulta hankesuunnitelman dokumentointiin, joka toimii pohjana jatkosuunnittelulle.